Meidän perheessä velloo silloin tällöin kun on uskon asioista kyse. Juu ei kuuluta kirkkoon koska ei ole TAPANA. Toinen (jo edesmenneet) puoli suvusta kuului helluntaiseurakuntaan ja toiselta puolelta olleet kuuluivat ortodokseihin. Joten kastaminen ev.lut seurakuntaan ei ole ollut suvussamme tapa. Ja yleensä henkilö joka asiasta huomauttelee että ollaan mitälie pakanoita ja noitia, kuuluu tietysti kirkkoon. Samalla voi vetää kaljaa ja pössyä. Toisekseen tietääkseni kyseinen henkilö ei käy kirkossa eikä lue raamattua eikä myöskään millään tavalla tuo ilmi että on muka niin uskova.  Mutku mie oon niin hyvä, mähän kuulun kirkkoon. Tekopyhää paskaa. Mun mielestä tapauskovaisuus on hanurista koska pohja kastamiselle perustuu siihen koska kaikki muutkin on kastettu.  Mun mielestä sen pitäisi lähteä omasta halusta tai siitä että kasvatus annetaan ihan pienestä pitäen ja se olisi osa jokapäiväistä elämää. Selkeä linja siihen uskooko vai onko vaan näön vuoksi mukana. Olen ehkä aika jyrkkä mutta jos on seurakunnan jäsen niin pitäisi edes vähän osallistua seurakunnan toimintaan, käydä kirkossa tai edes himassaan lukea ruokarukousta jne, niin että se olisi osa jokapäiväistä elämää. Luulen kyllä että valtaosa kirkon kirjoissa olevista ei ole edes miettinyt asiaa, he ovat kirjoissa vain koska niin tehtiin joskus ilman sen suurempaa merkitystä. Uskovissa ihmisissä ei ole mun mielestä mitään vikaa, mutta niissä tekopyhissä näön vuoksi mukana roikkuvissa on. Koska silloin on muka varaa moittia. Tunnen muutamia kristittyjä joilla usko on ollut elämäntapa ihan lapsuudesta asti ja voin sanoa että mukavampia ja aidompia ihmisiä saa hakea. Voi sekin olla ihmiskohtaista, mutta olen aika varma että uskolla on jotain tekemistä asian kanssa. Enkä ole kuullut heidän koskaan tuomitsevan kenenkään vakaumusta.  Moni kysyy miksi en kuulu kirkkoon ja voin vastata että se ei kuulu minun vakaumukseeni, enkä kuulu edes tavan vuoksi. Korkeampiin voimiin uskominen tuntuu musta henkilökohtaisesti huonolta. Yritin joskus mutta se tuntui kauhean teennäiseltä. Pidän enemmän maanläheisistä jutuista (luonto) Mut en lähde siihen että on puun henkiä, koska se on niitä asioita joita en voi nähdä. Mutta pidän siitä hyvästä olosta jonka saan luonnosta ihan vain vaikka katselemalla ympärilleni ja kuuntelemalla kun kävelen metsässä. Pidän enemmän luontoon pohjautuvista uskonnoista, vaikka en ajattele kuuluvani mihinkään niistä. Vaellan rajoilla mielummin kuin tipahdan lokeroon.