En ole aina ollut maailman rehellisin ihminen, ja olen kusettanut itseänikin sillä syyllä että voi jättää kertomatta tai kiertää asian. Tai kertoa vain osan. Nykyisin on toisin. Jouduin opettelemaan olemaan suora vaikka toinen siitä pahastuisi mutta niin se vain on helpompaa. Siitä on ollut hyötyä koska rehellisyys on helpompi antaa anteeksi kuin valehtelu. Painotan aika lailla ihmissuhteita kun puhun tästä. Yllättävän moni tekee toisen selän takana asioita joita ei tekisi toisen edessä. Suoranaisesti vituttaa sellainen käytös ja tekisi mieli sanoa sille osapuolelle joka ei asiasta tiedä, että millaisen mulkun kanssa on tekemisissä. Koska jos voi tehdä selän takana yhden asian, voi tehdä aika monta muutakin. No joku voi sanoa nyt että olen ihan hirveän tekopyhä, mutta niinhän mä alkuun sanoin että olen ollut joskus asioiden kiertäjä enkä suinkaan mikään suora. Jos joskus kysyi multa mielipidettä johonkin asiaan, niin eipä tullut kuin ympäripyöreitä vastauksia. Tai jos toisen tukka oli ihan hirveä niin koitin kiertää asian ja välttää sanomasta siitä suoraan. Tuntuu nykyisin ihan tosi typerältä. Ja toisaalta olen ollut ihan liian kiltti ja se on maksanut mulle aika paljon. Ei ole kiva kuulla kyliltä että olinkohan ihan rehellinen aikoinaan. No sitä olisi voinut kysyä multa suoraan, eikä mun kavereilta pari vuotta jälkikäteen. Koska multa ei ole itse asiassa kysytty yhtään mitään. Ei silloin eikä nyt myöhemmin sellaisista asioista jotka mahdollisesti ovat jääneet vaivaamaan. Nyt mä en lähde kaivelemaan enää mitään vanhoja paskoja, ne olis pitänyt kaivaa tuoreena.