Kirjotusta ei synny jos ei ole ihan paskaa. No nyt ei ole ja silti rustaan. Viel pari viikkoa ja mun odotus päättyy<3. Viimein. Kaikki on niin helkkarin kirkasta ja selvää nyt. Missä hemmetin sumussa mä oon viime talvena rämpiny? Mut opin mä jotain: Kannattaa olla rehellinen. Aivossa asti tuntuu virta. Eikä mua kiinnosta paskanvitun vertaa jos joku mulle nauraa siitä että mä lupasin venata, vaikka se katkeskin hetkeks ja välitki meni ku olin epärehellinen. En kadu kumminkaan muuta ku epärehellisyyttäni. Mut sain uuden mahdollisuuden ja selvitin asiat. Onneksi. Mä en kyenny unohtamaan vaikka ittelleni sitä koitin jankata. Kusetin itteeni sen suhteen mitä oikeesti haluan. Olis kiva jos voisin olla kusettamatta itteeni ihmissuhdeasioissa. Koulu alkaa elokuun 11. Lahdessa. Meikästä tulee Ympäristönhoitaja. Kolme vuotta sitte ollu viimeks koulunpenkillä, jää nähtäväks miten aamuherääminen alkaa sujua. Vois käydä nukkumaa.