Jess, oon onnistunut pääsemään tupakkayskästä. Sekä tupakastakin oikeastaan. Enää ei tee mieli. Mutta jos korkkaa niin jossain vaiheessa alkaa tekemään mieli. Hyvähän se olisi jos olisi kokonaan polttamatta, mutta yleensä sallin itselleni tupakan. Seuraavana päivänä maistuu taas tuhkakupille joten käryttely jää siihen. Olen tyytyväinen tähän järjestelyyn, koska aikaisemmin käryttely oli jokapäiväistä. On parempi olo, eikä hengitys vingu enää, eikä aamuisia keuhkonpalas yskimisiä. Huomasin myös että olen pelleillyn tupakan kanssa vajaan kymmenen vuotta joista kahtena viimeisempänä siitä tuli jokapäiväistä. Huomattavasti vaikeampaa on ollut päästä eroon kynsien pureskelusta. Nyt olen ollut jo monta vuotta pureskelematta kun pääsin kasvattamisessa alkuun. Onneksi dokaillessa kynnys polttamiseen on nyt paljon isompi,koska maistuu se tuhkikselle silloinkin :D Värjäilin eilen farkkuja. Mustiksi ylläri pylläri.. Mutta kun mustia farkkuja on hankala löytää. Kaupat ovat minua vastaan, kaikista löytyy pillilahkeisia kammotuksia korkealla vyötäröllä. Yökh. Ei pillifarkuissa mitään vikaa sinänsä ole mutta mulle ne eivät vaan sovi. Näytän porkkanalta, eivätkä kyseiset housut halua taipua oikein polvista. Samoin pidän vaikka minimekkoa mutta ei tunikaa jossa arse näkyy puoliksi joita nämä nykyajan housut aka leggingsit eivät peitä. Ihanaa löysin tästä kuppaisesta kaupungista ompelijan joka tekee nahkatöitä. Sain nahkatakkini vietyä korjaukseen vaikka uuden saisi kirppikseltä halvemmalla. Mutta se ei käy, nyt kun siitä muokataan minulle sopiva niin en luovu siitä ikänä. On parempi kuin muut ihmerätit yhteensä. Kaikissa on kangasmateriaalissa jokin vika mutta tässä ei ole. Koko oli mutta sen voi korjata.jeh jaaritus.