Pari viikkoa ollu fiilikset samanlaiset kun vuoden 2005 merkinnöissä. Uskomatonta paskaa ja vittuntuumista ihmisiin. Ja mietin sellasta asiaa että sitä oli joskus kumman itsenäinen ja riippumaton toisista. Oli järkyttävää huomata kuinka riippuvainen voi olla parisuhteesta ja muista ihmisistä. "Yhyy mä kuolen ku jään yksin" MITÄ? Tuntuu hullulta huomata itsessään se, ku päivittelee toisten roikkumista. Seuraan tällä hetkellä muutamaa ihmistä jotka mun elämään liittyy. Toinen ryöpyttää paskaa niskaan jatkuvalla syötöllä ja toinen on vaan kyllä kulta ja ryömii takasin haukuttavaks ja hyppyytettäväks. Mä en ymmärrä. Ehkä joskus ku olin teini eikä parisuhteista ollu mitään kokemusta tollanen olis voinukki onnistua, mut en anna enää kenenkään kohdella mua huonosti tai käyttää hyödyksi, oon aika ehdoton tässä. Kun musta tuntuu että heti kun oot mukava ni ihmiset alkaa käyttää kiltteyttä hyväks yms. paskaa. Haluisin muuttaa Kanadaan jonnekki metsiin missä on niitä isoja puita ja vuoria. Tai uutee-seelantii tai Irlantiin. Joku noista olis kiva. Olis edes kiva päästä käymää.