Täähän on kuin menis vuoristoradalla jossa on tiheeseen mäkiä ylös ja alas, mielialat heittää aikamoisesti. Toissapäivänä aamusta asti oli ihan loistavaa ja siivosin ja kaikkea eikä väsyttänyt ja sitten yhtäkkiä tuntu vaan siltä että haluun himaan ja kaikki on ihan paskaa ja ei ole itku kaukana.Joutuu jotenki sumuun. Voimat loppuu kesken päivän ja sitten kaikki on hirveen vaikeeta..Aina ei jaksas olla hapan. Mut minkä sille voi miltä tuntuu enkä mä nyt niin negatiivisia ajattele. Ja mun käytöstä voi verrata suoraan mielialaan ja senhetkisiin ajatuksiin. Päin naamaa tulee joko paskaa tai riemua. En tiiä pitäskö sitä jotenki hillitä. Joskus ainakin käyttäydyin aina ihan korrektisti enkä päästänyt ulos mitään ja tulin siihen tulokseen että siitä tulee patoutumia ja sitten ne asiat jää päähän kiertämään. Pitäs varmaan löytää keskitie, en viittis olla aina joko duracell tai raato. Muisti pelaa kumminki nyt jo ihan hyvin. Ei oo porukoiden tarvinnu sanoa että kerron samat asiat monta kertaa päivässä..Olis jo kesä ni ei tarviis mitään kenkiä eikä takkeja. Kyl siel jo keväälle haisee..