"Me ollaan kovia jätkiä,me ollaan mombasaa"
Lause joka jäi mieleen,joka tuli omasta suusta.Se oli sen päivän elokuva,johon olin eksynyt.
Aikaisemmin olin vahingossa menossa kovasti jonkun bändin
keikkabussiin.Siis odotin bussia ja sellaien tuli,ei vain ollut se
oikea.Taisi olla Apulannan keikkabussi,jos niillä sellainen
on.Heinolaan päin menossa ainakin.Olin Lahdessa kaupassa,ja pieni
polvenkorkuinen poika tuli ja otti kaupan ovella kädestä kiinni ja vei
kauppaan sisälle.Ei siinä voinut muuta kuin hymyillä.En tiedä erehtyikö
poika ihmisestä.Voi pientä!=)
Eilen tunsin elämän.Se oli vauhtia,kovaa vauhtia.Tunsin eläväni
taas,mutta kukaan muu ei tunne sitä,ainakaan kukaan samassa autossa.Jos
minulla olisi auto,laskisin tuhatta ja sataa ettei kukaan
näkisi,kuntelisin Aknestikin suomirokkia stereot täysillä ikkunat
auki.Ei se takia että se olisi siistiä vaan siksi että ikkunoista
tuleva tuuli saa hiukset hulmuamaan.Voihan ne puhaltimet täysille
laittaa mutta tuskin siinä paljoa hulmuaa.Auton pakoputki pärisi,tuntui
että perseen alla räjähtää.Hauskaa oli.Voisipa elää joka solullaan ja
tuntea kaikki.Valaistuin kesäsateestakin sen verran että tiedän mikä
siinä viehättää.On mahtava tunne kun sataa kaatamalla,ei ole kylmä,ja
sade vain tulee päälle,ilman että tarvitsee sateenvarjoa,tai pelkää
kastumista.
Tuntuu hassulta kun vesi tippuu nenän päästä.
sunnuntai, 3. heinäkuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.