Nyt on kyllä sellanen piste että saa sekoilut riittää. Lauantaiyöstä ei mitään muistikuvia, tällä kertaa ei yhtään minkäänlaisia. Ja tein jotain niin typerää, mistä tulee mojova lasku himaan. Että voi ihminen olla typerä. Myönnän että dokaaminen on karannut käsistä jo aikaa sitten mut en silti suostu uskomaan. Ihan vaan siitä syystä että oon itse ollut ehjin nahoin.  En haluis aina vaan olla pahoillani jos on tullut lähdettyä johonkin. Moni onkin mulle sanonut että olen vaaraks itselleni ja muille sen jälkeen kun hauskanpidon  raja on ylittynyt ja tilalle astuu totaalinen blackout. Mulla kun toi muisti menee niin helposti. Ehkä mä opin tästä nyt jotain ja yritän keskittyä vaikka syömiseen. Vaikeus ei ole bilettämisen rajoittamisessa,kun en sitä edes usein tee vaan ongelma on juomisen määrässä. Kaksin käsin niin kauan että menee överiksi. Mulla ei ole rajaa,tai tietoa siitä mikä on sopivasti. En ymmärrä mten kaikki onkin menny tähän tän syksyn aikana, tuntuu että joka kerta vaan pahenee. Sitäpaitsi enhän mä edes halua vittuilla kellekään tai aiheuttaa mitään harmia. On täs muutakin ollut, sain muuton jälkeen hommattua sohvan kierrätyskeskuksesta. Unelma! Ja nukuinki siinä heti kun sen sain. Tuntuu oudolta olla yksin seitsämän vuoden jälkeen,että on vapaa tekemään lähes mitä vaan. Kyllä sitä tekemistä on  kun keksii. Nyt olis aikaa lähteä katsomaan kavereita joita ei ole nähny pitkiin aikoihin ja jotka asuu toisilla paikkakunnilla. Mutta pitää katella ja keksiä virikkeitä. Eiköhän tää tästä ala rullaamaa,ei stressiä =)