Mieleen juolahti ikävä asia tästä hetkestä.
Epäily kaivaa koko ajan.
Mitä jos kaikki loppuukin?
Mitä jos...
Mä olen kyllästyny kaikenmaailman paskanjauhajiin ja
selkäänpuukottajiin.
EIKS MIKÄÄN IKINÄ RIITÄ!
Mietin että miks tämä kerta olis erilainen?
Mun tuntojen kohdalla on.Tekisin mitä tahansa.
Mutta elämä opettaa pettymään,ja kaikestahan selviää.
Mutta tiedän että mun kohdalla kaikki kaatuu.
Elämä pysähtyy.
Enkä mä enää hymyile,mä sulkeudun enemmän.
Mut pitää ottaa tästä hetkestä kaikki irti.
Kiitos ja kumarrus.

Pitää elää tunteella,niin että tuntuu.
Fyysisesti ja psyykkisesti!!