Juu...Lähdettiin mun serkun ja sen poikkiksen kanssa
mökkeilemään.Siellä susirajan tuntumassa oli paarmoja enemmän kun laki
sallii ja kuumakin.Aloin miettimään N:ää...On jo yli vuosi siitä
kaikesta,ja mietin teinköhän elämäni suurimman mokan.Ehken,ehkä.Eniten
kaipaan sitä että joku nukkuu vieressä,ja on joku jota voi halata.K vei
maton alta,ja pahimmalla hetkellä häipyi.Tiedän mitä se oli
vailla,tiesin aikasemminkin.Onhan sillä maine.Ainoana maailmassa
onnistui viemään maton alta,onneksi en tehny mitään peruuttamatonta.
Mutta luuli kai että olisin ollut helppo pala.Mutta ollaan
väleissä.Taitaa ottaa päähän kun en enää kiemurtele miten se
haluaa.Mitä siinä muka näki?Nyt vaan miettii että kaikki jätkät on
samanlaisia.Ainaki ne jotka osuu kohdalle.Piirit on liian pienet että
tapaisi ehkä erilaisia ihmisiä.Taidan tyytyä unien näkemiseen,siellä ne
mukavimmat ihmiset oleilee aina välillä.Ja on parasta että jos tapaa
tai näkee jonkun,ei ota selvää millainen ihminen se on,tekee omat
mielikuvat.Konkreettiset pettymykset tuntuu paljon pahemmalta.Vaikka
ohan se väärin kieriskellä unettomana sängyssä ja miettiä jotain
ihmistä jota ei edes tunne.Jos olen jätkien suhteen nirso,enemmän olen
nirso tyttöjen suhteen.Yleensä kyseiset ihmiset paljastuu kanoiksi
luonteeltaan vaikka olisivat ihan nättejä.Kaikista ei voi pitää.
Toisella mökillä oli vielä enemmän paarmoja,eikä ollut enää edes
mökkiä.Se paloi viisi vuotta sitten.Kävin siellä viimeks silloin
ja kaks viikkoa sieltä lähdön jälkeen salama iski taloon.Kaks viikkoa
omistajan kuoleman jälkeen.Sillä on joku yhteys.Oli kova pala nähdä
maailman paras paikka kasana tuhkaa..Paarmoja siellä oli vielä
susirajaakin enemmän.Ruokaa tehtiin taivasalla.Sinne tuli sudenkorento
joka tanssi Yön tahtiin.Hartsa sanoi sitä Simoksi,mulle se oli Tasa.
torstai, 14. heinäkuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.