Mun pitäisi päästä eroon vellottamisesta ja sellasesta uskosta että asiat ei muutu. Voivottelen ihan hirveesti katsoessani jotain vanhaa valokuvaa et oltaispa tunnettu sillon. Sitten kun tutustun näihin ihmisiin yksi aikakausi oli pikkuhiljaa lopuillaan porukka hajoamassa, mun pitäisi ymmärtää että niin sen varmaan kuuluukin mennä. Mulla oli omat juttuni silloin joskus, ja näillä ihmisillä omansa. Voisin oikeastaan sanoa että vaikka tunsin hädin tuskin pari ihmistä tästä isosta porukasta, en silti ollut oikein innokas, oltiin todella kaukaisia ja mulle vaan vittuiltiin. Jotenkin kuvan kautta mulle välittyy mukava muisto joka ei ole edes omani mutta silti kaipaan sitä. En tiedä miksikä sitä voisi kutsua. En usko että nämä ihmiset ovat ihan hirveän paljon muuttuneet, tarkoitan sellaista että jauhetaan paskaa yms. Ajatusmaailma on voinut muuttua kyllä. Ja olen kokenut muutoksen aina pahana asiana, vaikka se ei useimmiten ole sitä. Roikuin pitkän aikaa menneessä koska en voinut käsittää että paras ystäväni on kasvanut aikuiseksi, muuttanut pois naapurista ja mennyt töihin. Kävihän niin minullekin mutta tunnen silti olevani ihan sama ihminen. Ehkä en ole vain enää niin vihainen kaikelle kuten ennen. Mut ehkä mä kaipaan kaveriporukkaa jota mulla ei ollut tai oli mutta kaikki inhos toisiaan joten piti olla yhden kaverin kanssa kerrallaan. Mut ei niiden kavereiden tarvitse olla mun kanssa koko aikaa, riittää että pidetään yhteyksiä joskus :)

Tein eilen paikallisen löydön kirppikseltä... Olen metsästänyt nahkatakkia monta vuotta ja sovittanut useita. Kaikki liian isoja tai sitten liian lyhyet hihat. Noh vedin takin päälle ja se istui ihan täydellisesti, aivan kuin olisin omistanut sen jo vuosia. Katsaus kokolappuun hämmästytti: Ky Riti tuote Heinola Finland O_o Olin varma että takista pyydetään mansikoita kun hintalappua ei ollut, kirppiksen hoitaja ei saanut pöydän pitäjää kiinni,niin menin kaupoille ja kävin uudelleen. Hintakin selvisi ja sain takin muutamilla euroilla, mutta ei sillä olisi ollut väliä,tunnearvoa oli enemmän vaikka takki ei edes ollut vielä minun :D