Joo-o bilesaldo vapun osalta: Polvet paskana, kyynärpää paskana ja helkkarinmoinen kuhmu päässä. Onneks ei vekkiä naamassa. Oli mukavaa mut mietin mitäköhän sitä on taas tullu avauduttua ku pätkiä vilisee sieltä täältä mutta niissä ei kuulu ääni. Pikkasen taas morkkistaa mut olkoot. Ei ollut aamusella mitään kummia tai pahoja oloja kuten yleensä. Heräsinki jo kymmeneltä peräti ku normaalisti makaan puoleenpäivään kuolleena, syön jotain ja makaan loppupäivän. Nyt kolmelta kaupunkiin kattelemaan ja lintutarhalle. No en ihmettele, aika aikasin katkes virrat päästä ja sitte piti viedä kotiin. Ja olin kovasti lähössä vielä keskustaan. Siitä ei olis tullu hevonpersettä niillä jaloilla. Nooh jos sitä ens kerralla olis nätisti vaik tiiän että ördäämistä se aina on. Oon yrittäny miettiä koko päivän kaikkea ja päädyn välillä johonkin järkevään mut sitten kun pitäs miettiä kuinka saavuttaa ne tavoitteet niin ajatus pysähtyy kuin seinään. Tajusin koska kaikki alkoi mennä päin persettä ja miksi. Olis pitäny seurata omaa päätä eikä jonkun toisen. En olis sillon edes Heinolassa. Miks mun pitäis heti tietää mitä haluun elämältä? Ei siinä ole järkeä. Säälittävää raapia kasaan jotain tosi hajanaista ku ei niistä muodostu mitään kokonaisuutta. Turhauttaa lähinnä.