Niin ne päivät porskuttaa.Tänään pinna on äärimmäisen kireellä.
En saa nukutuksi kun sisko kuorsaa,puhuu unissaan ja narskuttaa hampaitaan.
Se narskutus on pahinta ja jatkuu läpi yön.
Viime yön valvoin aamukuuteen asti ja torkuin yhdeksään.
Miks aina uudet tuttavuudet jotka näen ja ne on mukavia,niin tapaan ne ainoastaan kerran elämässäni.
Näin on käyny monta kertaa.Ne asuu kaukana ja ne on niitä ohikulkijoita jotka sanoo moi ja katoaa.
Ja että ehkä törmätään joskus koska maailma on pieni.
Löysin medaljongin meidän isosta leivinuunista.Kymmenen vuotta olen tässä talossa asunut eikä
uunia ole käytetty,tai sen tarkemmin tutkittu.
Medaljongissa on kuvat sisällä,mutta kasvojen kohdalta kuvat on kuluneet ettei kasvoja näy.
Luultavasti talon entisen asukkaan,ja ennen meidän muuttoa talo oli 7 vuotta autiona.
Joten medaljonki on hyvinki voinu olla uunissa vuosia.
Jännää!