Mun ymmärrys on aika kovilla, kun en aina jaksais ymmärtää. Toki olen itsekäs enkä ajattele ketään muita kuin itseäni aina. Siksihän ne sapuskat ja puhtaat kuteet ilmestyy nenäsi eteen tyhjästä, ja stressaankin ihan turhasta kun olen vaan olevinani huolissani, ei sillä ole mitään tekemistä välittämisen kanssa. Toki voisin passittaa sut kotiin ja sanoa tervemenoa, ei tartte soitella perään. Soitan sit kun mulle sopii. Minähän olen itsekäs, tietenkin. Eikä sillä ymmäryksen loppumisella ole mitään tekemistä sen kanssa että joudun patistamaan kun toista ei yksinkertasesti kiinnosta yhtään mikään. Kaikki on aivan sama. Mäkin voin olla sitten aivan sama. pyöriä vaan jossain taustalla tai hävitä kun ei mua tarvita. On kyllä aivan vitun arvostettu olo. Kiitos siitä. Ja eikös se niin mene että ajatukset ruokkii toisiaan ja kaikki pahenee/paranee. Mä en ole mikään positiivisen ajattelun mestari, mutta tiedän että jos on paskaa ja ajattelee että on paskaa niin se on ihan tuplasti paskemman tuntuista. Joo maataan paskassa sitten kahden. En mä pois haluiskaan, kun on niin mukavaa.