Tänään piristi päivää kun kyselin messengerillä tilauskeni perään ja sain arvion toimitusajasta.
Jaksan odottaa.Koska uskon että se on sen arvoista.
Mietin just yläastetta,kun kävelin sen rakennuksen ohi.
Tuntu että siitä olis ikuisuus,kun olin siellä.
Naureskelin kaikkia "hyviä" juttuja ollessani siinä pihassa.
Aina ne biisit ja lempinimet tulee mieleen.
Sekä mielikuva luokkatovereista,jokainen oli osa kokonaisuutta ja jokaisella oli oma rooli.
Kaikki on nyt niin sirpaleista.
Sanotaanko että seiskaluokka oli kaikkein paras juttuineen päivineen.
Ei dokaamista eikä mitään paineita.
Jos paljastan itsestäni kaiken vain yhdelle ihmiselle,suljen maailmani muilta ihmisiltä.
Toinen korvaa toisen.
Tällä hetkellä elämä tuntuu normaalilta.
Tulevaisuus on pelottava.
Menneisyys kuulostaa paljon paremmalta.
S:n kanssa puhuttiin pornosta ja se sanoi aika osuvasti.Nauran vieläkin.
Se tilanne oli vaan tosi hauska.
Lehdessä ei voi sanoa:Voro vei kolme litraa löpöä tankista.
Löpöä!?Hei haloo!