Miten voi ihminen olla näin paskana,monta päivää ollut sellainen lamaannus,että sängynpohja kutsuu.
Kovien päätösten edessä,olen kaikilta ajatuksiltani sokea.Huomenna on uusi päivä ja toivon että
ajatukset selviävät.Ihan kuin mun paikallla olis joku toinen joka sanoo näitä asioita ja miettii niitä.
Kaikkihan oli hyvin,nyt mikään ei ole.Tartten vapaata,päästäkseni selvittämään kaiken.
Minä en vaan jaksa enää.Vaikka toinen kuinka yrittää.Tuntuu vittumaiselta olla aina se joka tekee toisen elämästä onnetonta.Ehkä kaikki vielä muuttuu.