Mä oon nähny ihan ihme unia viime aikoina. Niissä toistuu muutamat ihmiset. Yks oli sellanen et käveltiin tossa Heinolan harjulla ja siinä oli tosi jyrkkä mäki joka alkoi sortua. Se ihminen hukkui sinne kaiken hiekan alle ja aloin kaivaa surkeella lapiolla ku viimestä päivää. Ainoa asia minkä löysin hiekan alta oli hiusharja jossa oli kyseisen ihmisen hiuksia. Ja sitte näin unen retrotyyliin, värit oli ku 70-luvun  valokuvassa =D. On ollu vaikeuksia omassa päässä ja toisilla joihin reagoin aika voimakkaasti. Mun ei pitäis katsella liikaa menneeseen kun jään sinne makaamaan ja ajattelen että mulla oli joskus parempi olla ja sillon joskus oli mukavaa hengata kavereiden kanssa kylällä. Liikaa vanhoja asioita, ystävyyteen liittyviä. Mä en ole jollain tasolla ikinä hyväksyny sitä että kaikella on aikansa ja se aika loppuu joskus. Kuten se että jotkut ihmiset vaan pysähtyy hetkeks sun elämääs ja jatkaa sitten matkaa häviten vähitellen pois. Onhan mulla samat ystävät vieläkin lähestulkoon mutta jokaiselle on ollu oma aikansa ja paikkansa. Nyt on uusi aika. Enkä mä enää oikeestaa ajattele että olispa kaikki niinkuin vanhoina hyvinä aikoina (lue:teininä) =D Mullahan on jo kaikkea mitä voin vaan toivoa. Jos vaan koittaisin katsoa avarin mielin tulevaan.