Tekee vaan niin kipeää erota toisesta, vaikka lähtöön on muutama kuukausi.
Vuosi oli vaikea,ja kaikkea tapahtui. Nyt se kaikki palaa muistoina.
Omapahan oli päätös,mutta en arvannut että se on tällaista kitumista.
Jatkaakaan ei voinut, koska käytökseni oli koko ajan ristiriitaisempaa.
Joka toinen päivä ihana, joka toinen päivä paskiainen. Loppuen lopuksi se repi toista meistä rikki koko ajan.
Se on nyt kasvun paikka,etenkin minulle. Omaa taivalta ja elämää en ole rakentanut vielä.
Elämä vie vaan niin eri suuntiin. Etäisyys tekee hyvää nyt, asiat olisivat voineet päättyä toisin.
Jos kaikki olisi kuten ennen,toinen  meistä olisi jossakin vaiheessa väsynyt soutamaan ja huopaamaan.
Loppuispa nää kyyneleet jo..
Onneksi meidän ihmissuhde ei pääty vaikka parisuhde päättyi.
Kaikki muu tuntuu nyt toisarvoiselta, tekisin mitä vain että kaikki olisi kuten ennen.
On vain niin vaikea kieltää omia tunteitaan toista kohtaan.