Mikä on aikuisuuden mitta? Mulle on vihjattu että pitäisi kasvaa aikuiseksi, ohimennen. Johtuuko se lävistyksistä? Vaatteista? Vai siitä että mulla ei ole lapsia, taloa, autoa ja koiraa Sitä kaikkien normaalien aikuisten unelmaa? Lapset ei tee aikuista, se on nähty, eikä vaatteetkaan. Vaikka tykkään ihmeellisistä kuteista niin ei se tee musta huonompaa. Lapset... No joo kieltämättä välillä on kavereiden seurassa ulkopuolinen olo kun en osaa puhua lapsista oikein mitään enkä tajua niiden päälle mitään. Joillain on nuoresta asti mamma-draivi päällä, mulle ei ole sitä osaa suotu. En inhoa lapsia, ajatus tuntuu vain todella vieraalta. Miten voisi pitää toisen elämästä huolta kun tuntuu välillä ettei jaksa pitää huolta edes omasta elämästään. Se on iso vastuu. Onko se aikuista pyöräyttää muksu, eikä ottaa vastuuta, vain siksi että haluaa lapsia? Sitten liuhutaan ympäri kyliä kuten ennenkin ja muksu missä lie. Enkä tarkoita että vanhempien pitäisi istua neljän seinän sisällä 24/7, menoilu on vain rajoitetumpaa. Parempi näin, nyt ei vain ole aika. Puistattaa ajatus siitä että olisin hankkinut muksuja joitain vuosia sitten, en ollut silloin yhtään valmiimpi. Silläkin oli oma tarkoituksensa ettei niin tapahtunut.  Ja ikä, ei sekään tee aikuista. Jotkut sanoo että tietyssä iässä pitäisi ruveta pukeutumaan aikuisemmin ja jättää kaikenmaailman hömpötykset. Joissain asioissa olen tosi lapsellinen mutta useimmin olen vain kalkkis. Yleisin sana mun suusta taitaa olla EI Julkisella paikalla pitää käyttäytyä jne... Mutta sellanen olen tainnu olla aina. Toppuuttelemassa kavereita kun joku meinaa vähän repästä.. Ilonpilaaja :D