Superpäivä. Kellarikomeron järjestelyä, siivousta jne.. Nyt voi taas olla siihen pisteeseen että sonta pursuaa nurkista ja parveke roskapusseista :D Mulla on eräs ystävä, jonka sydän on kultaa. Ainakin mun mielestä. Ja mua harmittaa että moni ymmärtää tän ihmisen väärin. Niin kävi mullekin silloin kun ei tunnettu kunnolla ja luulin että vika on minussa. Mutta jatkoin sinnikkäästi tutustumista. On sen arvoista.Oli positiivista kuulla että ystävänä olen sellainen etten käännä kelkkaani yhtäkkiä. Koska aikoinaan ihmiset joita hän luuli ystävikseen lakkasivat tervehtimästä tai välttelemään seuraa jne. Ilman syytä!! Mä en kyllä ymmärrä. En katkaise kaveruutta ilman _tosi_ painavaa syytä. En tiedä onko mikään tarpeeks painavaa koska asiat on yleensä selvitettävissä ja anteeksi annettavissa. Enkä mä halua tuhlata aikaani ja energiaani jonkun vihaamiseen. Oon vihannut maailmaa ja ihmisiä ihan tarpeeksi aikoinaan. Ihmisiä ehkä vieläkin, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen mutta kaikista ei voi pitää.