Tuli äsken ihan hassu tunne.
Olen asunu täällä kohta 10 vuotta ja silti meinasin tavallaan unohtaa sen.
Asun tässä talossa,mutten tässä paikassa.
Ihmisistä en tiedä mitään,eikä minua edes kiinnosta.
Kävelen kylän kaduilla ehkä kerran kuukaudessa tai harvemmin.
Mulla ei ole mitään sidoksia tähän paikkaan.
Muuttaisin heti jos voisin.
Mietin miks ihmisten on aina niin helppo ajatella vaan omaa persettään.
Tiedän olevani aika itsekäs ja viihdyn yksinäni.
Samaan aikaan olen riippuvainen muista.
Ja pidän harvoista ihmisistä oikeasti,eikä ole tarvetta olla mukava.
Jos uusia ihmisiä on näköpiirissä en mene juttelemaan koska en näe tarvetta.
Autan silti jos joku pyytää apua.
Ja mietin aina miks rikkaat on niin pihejä.
Hamsterit on kans aika pihejä.
Väsyttäs ihan törkeenä,vielä viime yönä kuvittelin olevani laivalla.
Haluan Tukholmaan.Oon niin kateellinen niille jotka asuu Vanhassakaupungissa.
Solgränd oli tosi kapea kuja.Harmi ku en saanu siitä kuvaa.
Mä tahdon sinne aina uudelleen.